Amazonjoki on maailman toiseksi pisin joki (se on vain lyhyempi kuin Egyptin Niili) ja sillä on maailman suurin vedenjakaja-tai valuma-alue sekä maailman eniten sivujokia.

viitteellisesti vedenjakajaksi määritellään maa-alue, joka laskee vetensä jokeen. Tätä koko aluetta kutsutaan usein Amazonin altaaksi. Amazonjoki alkaa Perun Andien vuoristossa virtaavista puroista ja laskee Atlantin valtamereen noin 6 437 kilometrin päässä.
Amazonjoen ja sen vedenjakajan pinta-ala on 2 720 000 neliökilometriä. Alueella on maailman suurin trooppinen sademetsä, Amazonin sademetsä.

lisäksi Amazonin altaan osissa on myös ruohikko-ja savannimaisemia. Tämän vuoksi alue on maailman vähiten kehittyneitä ja biodiversiteettejä.

Amazonjoen valuma-alueeseen kuuluvat maat

Amazonjoki virtaa kolmen maan läpi ja sen valuma-alueeseen kuuluu kolme muuta maata. Seuraavassa on luettelo näistä kuudesta maasta, jotka kuuluvat Amazonjoen alueeseen alueensa mukaan järjestettynä. Viitteellisesti mukaan on laskettu myös niiden pääkaupungit ja populaatiot.

Brasilia

• pinta-ala: 3 287 612 neliökilometriä (8 514 877 neliökilometriä)
• pääkaupunki: Brasilia
• väkiluku: 198 739 269 (heinäkuun 2010 arvio)

Peru

• pinta-ala: 496 225 neliökilometriä (1 285 216 neliökilometriä)
• pääkaupunki: Lima
• väkiluku: 29 546 963 (heinäkuun 2010 arvio)

Kolumbia

• alue: 439 737 neliökilometriä (1 138 914 neliökilometriä)
• pääkaupunki: Bogota
• väkiluku: 43 677 372 (heinäkuun 2010 arvio)

Bolivia

• pinta-ala: 424 164 neliökilometriä (1 098 581 neliökilometriä)
• pääkaupunki: La Paz
• väkiluku: 9 775 246 (heinäkuun 2010 arvio)

Venezuela

• pinta-ala: 352 144 neliökilometriä (912 050 neliökilometriä)
• pääkaupunki: Caracas
• väkiluku: 26 814 843 (heinäkuun 2010 arvio)

Ecuador

• pinta-ala: 109 483 neliökilometriä (283 561 neliökilometriä)
• pääkaupunki: Quito
• väkiluku: 14 573 101 (heinäkuun 2010 arvio)

Amazonin sademetsä

yli puolet maailman sademetsästä sijaitsee Amazonin sademetsässä, jota kutsutaan myös Amazoniaksi. Suurin osa Amazonjoen valuma-alueesta kuuluu Amazonin sademetsään. Amazoniassa elää arviolta 16 000 lajia. Vaikka Amazonin sademetsä on valtava ja on uskomattoman biodiversiteetti, sen maaperä ei soveltunut viljelyyn.

tutkijat olettivat vuosien ajan, että metsän on täytynyt olla harvaan asuttu ihminen, koska maaperä ei kyennyt elättämään suurten populaatioiden tarvitsemaa maataloutta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että metsä oli paljon tiheämmin asuttu kuin aiemmin on uskottu.

Terra Preta

Amazonjoen vesistöalueelta on löydetty eräs maaperätyyppi nimeltä terra preta. Tämä maaperä on peräisin muinaisesta viidakkometsästä. Tumma maa on itse asiassa lannoitetta, joka on tehty puuhiilen, lannan ja luun sekoituksesta. Puuhiili on pääasiassa se, mikä antaa maaperälle sen tunnusomaisen mustan värin.

vaikka tätä muinaista maa-ainesta löytyy useasta maasta Amazonjoen vesistöalueelta, sitä tavataan pääasiassa Brasiliassa. Tämä ei ole yllättävää, koska Brasilia on suurin maa Etelä-Amerikassa. Se on niin suuri, että se koskettaa kaikkia paitsi kahta muuta Etelä-Amerikan maata.