Having survived the machinations of the canine Karvanista, it would be on-form for the Doctor to brush itself off and immediately get up by the real plot of the episode. Ei tällä kertaa. Huolimatta mieltymyksestään ansoihin, jotka saisivat Batman-konnan punastumaan, Karvanista ei ole vain ennakkonimien vitsi – hän on tärkeä tekijä jaksossa. Matkalla ”Maa-planeetan viimeisille tunneille”, TARDIS joutuu lähtemään takaa-ajoon, paitsi että alus näyttää kamppailevan, puhumattakaan vuotamisesta, jostain syystä Tohtori ei pysty paikantamaan.
Chris Chibnall kynii jälleen uuden sarjan ensimmäisen jakson-hän on käsikirjoittanut tai käsikirjoittanut kaikki kuusi osaa tällä kertaa – ja tässä on tiettyjä yhtäläisyyksiä ”Spyfallin” ensimmäiseen osaan. Iso paksu tekstitys kuljettaa meitä läpi paljon näennäisesti-irrallinen paikoissa tarinan edetessä, kun hahmot otetaan käyttöön vain muutaman rivin vuoropuhelua ennen kuin olemme pyyhkäisi pois katsella seuraavan palapelin pala kalastetaan pois palapelin laatikko.
tämä on tietysti myös ”uusi seuralainen” – jakso, joten saamme viettää hieman enemmän aikaa nauttien Dan Lewisin debyytistä. Häntä esittää John Bishop, joka täyttää Danille eräänlaisen hauraan iloisuuden, joka kätkee suuntaamattoman ja melko melankolisen miehen murheet – ja on selvää, ettei hän huijaa ketään. Dan on tietenkin raivoisan ylpeä Liverpoolista, mutta hänen siellä viettämänsä elämä tuntuu olevan yhtä rihmamaista kuin hänen keittiökaappinsa. Se on samanlainen välinpitämättömyyden tunne kuin Donna Noble ennen kuin hän palasi kymmenenteen tohtoriin ”Partners in Crime”, joten toivotaan, että Dan todella saa muistaa aikansa TARDISISSA, kun kaikki on sanottu ja tehty.
puhuen unohdetuista asioista… kun hän painii TARDISin kanssa, tohtori huomaa hänen mielensä joinahtaneen toiselle puolelle universumia. Hän todistaa salaperäisen avaruusolennon pakoa tämän paetessa ikuisesta vankeudesta ja pyyhkiessään pölyt parilta vartijalta elvyttääkseen itsensä. (Chibnallin virkakaudella käsikirjoituksilla on paha tapa jättää merkittäviä hahmoja nimeämättä, mutta tämä on ”Swarm”, ainakin lopputekstien mukaan.) ”Karkki vai kepponen!”Parvi julistaa paetessaan, innokkaana ärsyttämään tohtoria ja ilmeisesti yhtä innokkaasti muistuttamaan katsojia kotona siitä, mikä päivä on, ikään kuin he eivät jo kärsisi Haribon katumuksesta.
on tehty selväksi, että kaksikolla on menneisyyttä, jota lääkäri ei muista, ja annettu ymmärtää, että hän oli aikoinaan ainakin osittain vastuussa Swarmin vangitsemisesta. Kyllä, myötä-ja vastoinkäymisissä, me nojaamme Takaisin ajattoman lapsen perintöön ja tohtorin aiempiin toimiin osana Gallifreyn osastoa – itse asiassa saamme tietää, että hänen Karvanistan jahtaamisensa on lääkäri, joka etsii vastauksia hänen pyyhityistä elämistään.
Karvanista itse saapuu maahan tohtorin ollessa telepaattisesti kutomassa ”new regeneration, who dis?”ja murtautuu Danin taloon, ilmeisesti aikoen tehdä vanhanaikaisen avaruusolentojen kaappauksen. Dan kuitenkin toppuuttelee pelillisesti avaruusolennon koiramaisia viiksiä ja kommentoi, miten hieno Halloween-asu se on, mikä on juuri sellainen asenne, joka kannattaa ottaa jokaista kohtaan, joka murtautuu kotiisi kirveen kanssa. Tämän pitäisi olla kammottava kohtaus, mutta se toimii, pitkälti koska Karvanista ei ole vain Scooby-Doo roisto. Hän on ärsyyntynyt ammattilainen, jolla on lyhyt pinna ja työ tehtävänä, ja se erottaa hänet hienosti maisemia pureskelevasta parvesta ja hänen mahtavista julistuksistaan universaalista tuhosta.