lukuisten hormonien pysyvät vaikutukset voivat vaikuttaa päivittäiseen toimintaan.

estrogeeni ja progesteroni ovat kaikista keskeisimmässä roolissa. Raskauden aikana ne tukevat kasvavaa sikiötä ja nopeasti muuttuvaa kehoasi.

kun odotat, progesteronitasot nousevat merkittävästi varhaisessa vaiheessa, valmistaen kohdun limakalvoa ja sen aluksia tuottamaan ravintoaineita sikiölle. Progesteroni estää myös kohdun supistukset ennenaikaisen synnytyksen estämiseksi.

prolaktiini stimuloi maidontuotantoa, ja se säilyy elimistössä niin kauan kuin imetät. Se vaikuttaa käyttäytymiseen, aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmän toimintaan ja nesteen säätelyyn. Prolaktiini on yksi mahdollinen selitys ajoittaisille synnytyksen jälkeisille mielialanvaihteluille.

oksitosiini on toinen synnytyksen ja imetyksen kannalta tärkeä hormoni. Se aloittaa kohdun lihassupistukset synnytystä varten, sitten siirtää maitoa rintoihin, kun on aika imettää.

useiden tutkimusten tutkimukset ovat osoittaneet, että oksitosiini vaikuttaa myös sosiaaliseen käyttäytymiseen. Erityisesti oksitosiini auttaa sinua pysymään vireessä ja reagoimaan tärkeisiin merkkeihin ympäristössäsi. Oksitosiini voi esimerkiksi edistää luottamuksen ja sitoutumisen tunteita (kuten äidin ja lapsen välinen sidos tai intiimi yhteys) tai vastakkaisia reaktioita, kuten defensiivisyyttä.

munasarjat, istukka ja kohdun limakalvo erittävät Relaksiinia koko raskauden ajan. Ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella se estää lihassupistuksia estäen ennenaikaisen synnytyksen. Myöhemmin se edistää sikiötä ympäröivien kalvojen repeämistä ennen kohdunkaulan ja emättimen pehmentämistä ja lantion nivelsiteiden irtoamista synnytyksen helpottamiseksi.

näin ollen olet raskaana ollessasi alttiimpi nyrjähdyksille tai lihasten liikarasitukselle, mikä vaarantaa nivelten terveyden. Relaksiinitasojen vakiintuminen voi kestää vielä viisi kuukautta vauvan saamisen jälkeen.

huolimatta siitä, että kaikki tuottavat näitä samoja hormoneja raskauden aikana ja sen jälkeen, kaikilla ei ole samanlaista tunnekokemusta. Tämä viittaa siihen, että synnytyksen jälkeisessä masennuksessa esiintyy hormonitoiminnan lisäksi muitakin väliintulijoita.