on olemassa useita terapeuttisia lähestymistapoja, jotka ovat hyödyllisiä asiakkaiden muuttumisvalmiuden parantamiseksi. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kaikki nämä strategiat perustuvat samaan ehdotukseen: motivaatio muutokseen lähtee asiakkaalta eikä sitä pakoteta ulkopuolelta. Pakottamisella, suostuttelulla tai rakentavalla vastakkainasettelulla ei saavuteta juuri mitään, jos asiakas on yksinkertaisesti ”unready” to change. Asiakkaan tehtävänä on artikuloida ja ratkaista oma ambivalenssinsa suhteessa muutokseen.

muutoksen vaiheet

Prochaska & DiClemente (1983) ehdotti kehystä, joka käsitti muutoksen eri vaiheet. Tällaisten vaiheiden asettaminen neuvontanäkökulmaan voi auttaa ohjaajaa ymmärtämään muutosprosessin haasteita. Ehdotettiin kuutta vaihetta sekä erityispiirteitä ja tekniikoita, joilla tuettiin asiakkaan etenemistä:

• Ennakkoharkinta: asiakas ei vielä harkitse mahdollisuutta muuttaa elämäänsä. Hyödyllisiä tekniikoita tässä vaiheessa ovat: validointi valmiuden puute; kannustetaan nykyisten käyttäytymismallien uudelleenarviointiin, kannustetaan itsetutkiskeluun ja edistykselliseen ajatteluun, ymmärretään muutosprosessiin liittyvät riskit ja rajoitukset.
• Mietiskely: asiakas on epävarma muutoksesta. Välitöntä muutosta ei todennäköisesti tapahdu, mutta se voi tapahtua kuukauden tai niin. Hyödyllisiä tekniikoita tässä vaiheessa ovat: sen selventäminen asiakkaalle, että päätös on hänen, kannustaminen hyötyjen ja haittojen arviointiin, vastuuvelvollisuuden edistäminen, myönteisten tulosten visualisointi.
• valmistelu: muutos alkaa kehittyä, ja asiakas testaa ympäristöä ”saadakseen tuntumaa” koko prosessiin. Tässä vaiheessa hyödyllisiä tekniikoita ovat ongelmanratkaisun avustaminen ja esteiden tunnistaminen, tukiverkostojen kehittäminen perheen, ystävien ja muiden kautta (erityisesti jos muutosprosessi on radikaali), asiakkaan muuttumistaitojen tarkistaminen, itsensä palkitsemisen ja asteittaisen kehityksen edistäminen.
• toiminta: tämä on kriittinen vaihe, jossa asiakas muuttaa tai palaa vanhoihin tapoihinsa. Se kestää yleensä 3-6 kuukautta. Hyödyllisiä tekniikoita tässä vaiheessa ovat: asiakkaan auttaminen tehostumaan muuttuvassa prosessissa ja käyttäytymisen johtamisessa; asiakkaan auttaminen voittamaan menetyksen ja nostalgian tunteet, samalla kun korostetaan prosessin pitkän aikavälin hyötyjä.
• ylläpito: tässä vaiheessa tarkoitetaan jatkuvaa sitoutumista uuden käyttäytymisen ylläpitämiseen. Se on klassinen ajanjakso, jolloin uudet tavat kehittyvät rutiininomaisiksi tehtäviksi. Tässä vaiheessa hyödyllisiä tekniikoita ovat: seuranta ja motivointituki; katsaus arvoista ja hyödyistä, jotka saadaan uusista käyttäytymismalleista; keskustelemme retkahduksesta selviytymisestä.
• relapsi: tässä vaiheessa vanhat tavat ja käytös palaavat, mikä saattaa vaikuttaa asiakkaan itseluottamukseen ja uskomuksiin. Tähän liittyy yleensä laukaiseva tekijä, kuten vanhan ystävän Tapaaminen muutosta edeltävältä ajalta tai sellaisen toiminnan tekeminen, jonka koetaan kuuluneen ”vanhaan elämäntyyliin”. Hyödyllisiä tekniikoita tässä vaiheessa ovat: arviointi asiakkaan kanssa laukaisi relapsin; uudelleenarviointi ja uusien tavoitteiden ja motivaatiolähteiden luominen; tehokkaampien selviytymisstrategioiden suunnittelu.

Motivaatiohaastattelu

Motivaatiohaastattelu on tuore tekniikka, jonka tavoitteena on parantaa asiakkaan motivaatiotasoa ja jossa keskitytään nimenomaisesti kannustamaan tilaajan vastuullisuutta ja toimintaa. Tämän tekniikan toivottu lopputulos on tehdä asiakkaasta ennakoiva ja päättäväinen muutoksen suhteen.

viisi yleistä motivaatiohaastattelun periaatetta ovat: empatian ilmaiseminen, ristiriitaisuuden kehittäminen, väittelyn välttäminen, vastustuksen kanssa pyöriminen ja itsetehon tukeminen. Näillä periaatteilla ohjaaja pyrkii kehittämään asiakkaan itseluottamusta ja kykyä selviytyä muutosprosessista. Tämä tapahtuu sekä kehittämällä mikrotaitoja (valmennusprosessin tapaan), joiden tarkoituksena on luoda tehokkaita ja vaikuttavia käyttäytymismalleja, että kehittämällä emotionaalista tietoisuutta, joka tukee hyvin asiakasta muutoksen aiheuttamien haasteiden voittamisessa.

ratkaisevaa tässä tekniikassa on jatkuva keskittyminen asioiden positiiviseen puoleen. Kun tästä tulee rutiinitehtävä, asiakkaan on helpompi kehittää positiivinen ajattelutapa ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaatiohaastattelustrategiat ovat erityisen hyödyllisiä, kun ne on integroitu muutosmallin vaiheisiin.

asiakaslähtöinen lähestymistapa

Carl Rogersin 1940-luvulla kehittämä lähestymistapa on osoittautunut hyödylliseksi tehokkaassa ja rakentavassa viestinnässä. Se keskittyy asiakkaan kykyyn kasvaa ja muuttua, käyttäen ehdotonta hyväksyntää motivaattorina (joka kannustaa asiakasta myös kehittämään ehdotonta positiivista huomiota).

”asiakaslähtöisen neuvonnan ensisijainen tekniikka on kuunnella ja heijastaa aktiivisesti asiakkaan lausuntoja ei-ohjeellisella, tuomitsemattomalla tavalla, mikä tarjoaa turvallisen ympäristön asiakkaan itsetutkiskelulle. Asiakaslähtöinen neuvonta riippuu neuvonantaja-asiakassuhteen kehittymisestä, joka perustuu ehdottomaan huomioon, usein useiden tuntien pituisten istuntojen aikana. Tämä suhde antaa neuvojalle mahdollisuuden selventää asiakkaan tunteita ilman, että hän tyrkyttää ulkopuolisia arvioita tai arvoja.”(Sheon, 2004)

yksi tällaisen neuvontasuhteen näkökulmista on se, että asiakas ja ohjaaja ovat kumppaneita, jotka etenevät yhdessä kohti yhteistä päämäärää. Tämä näkökulma kumppanuuteen terapeuttisessa prosessissa on suosittu lähestymistapa elämän coaching ja se on suoraa hyötyä asiakkaan motivaatiota ja suhde rapport rakentaa.