28/07/2021

’Jumala käski minun tappaa poikani!’Miten vastaisit, jos joku sanoisi sinulle niin? Käytännön tasolla pyytäisit todennäköisesti heti apua puhujalle (ja hänen pojalleen) välttyäksesi onnettomuudelta. Teologisella tasolla voisi melkein varmasti ajatella, että puhuja on väärässä – Jumala ei pyytäisi sellaista moraalitonta asiaa!

miten sitten Luemme ja käytämme raamatunkohtaa, jossa näyttää siltä, että Jumala tekee juuri niin? Mooseksen Kirja 22:2 Ja hän sanoi Aabrahamille: ota ainokainen poikasi Iisak, jota rakastat, ja mene Morian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi yhdellä vuorella, jonka minä sinulle näytän.”Abrahamin vastaus on totella kyselemättä, aina siihen asti, kun hän seisoo, veitsi kädessä sidotun Iisakin päällä, ja Jumala käskee häntä lopettamaan (22: 10-12).

Raamatussa on muitakin kohtia, joissa ihmiset käyttäytyvät moraalittomiksi katsomillamme tavoilla. Erityinen vaikeus tässä tapauksessa on, että Jumala sekä käskee (Jae 2) että kiittää (vv.12, 15-18) ongelmallinen toiminta.2 Sitä paitsi muualla Raamatussa Aabrahamin toimintaa pidetään tässä oikean toiminnan mallina uskovaiselle (Hepr.11:17-19; Jaak. 2:21-23).3 Miten meidän sitten pitäisi lukea ja käyttää tätä vaikeaa raamatunkohtaa?

on aloitettava sulkemalla heti pois yksi tapa lukea tekstiä. Meidän ei pitäisi koskaan lukea tekstiä kirjaimellisena käskynä tappaa lapsiamme. Tämä valaisee äärimmäisellä tavalla sitä vaaraa, että joku raamatunkohta tulkitaan liian kirjallisella tavalla: ’hyvä Raamatun luonne X teki Y, joten minunkin pitäisi tehdä Y!”Meidän on oltava vivahteikkaampia ja huolellisempia tulkinnassamme.4

tässä lyhyessä artikkelissa En anna ”vastausta”, mutta toivon tarjoavani tapoja, jotka auttavat meitä lukemaan ja käyttämään sitä osana Raamattua. Lähdemme siitä tulkinnan perusperiaatteesta, että meidän on aloitettava kohdan alkuperäisestä merkityksestä, mukaan lukien kulttuurinen ja raamatullinen konteksti.5

Kulttuuriyhteys

yksi osa tätä on ajan kulttuuriyhteyden ymmärtäminen. Me kavahdamme, aivan oikein, mitä tahansa vihjausta lapsen tappamisesta, koska pidämme sitä pahimman laatuisena lasten hyväksikäyttönä. Ajan kulttuureissa lapsiuhrit olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin tuntemattomia. Nämä olivat kulttuureja, joissa monet lapset kuolivat pienokaisina ja joissa nälänhätä tai sairaudet saattoivat johtaa kokonaisen perheen kuolemaan. Lisäksi perheyksikkö oli usein tärkeämpi kuin uskoisimme, ja keskityimme vahvasti yksilöön.

Kuvittele tilanne, jossa perhettäsi uhkaa nälänhätä. Ainoa toivo on rukoilla jumalilta apua. Osoittaaksesi vilpittömyytesi uhraat heille kaikkein kallisarvoisimman asian, mitä sinulla on: yhden lapsistasi.6 Niin sinä luovut yhdestä lapsesta, että muut lapsesi ja perheesi saisivat elää.7

Abrahamilla ei siis olisi ollut samanlaista automaattista vastenmielisyyttä kuin meillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käsky olisi ollut helppo. Pane merkille jakeen 2 sanamuoto: ’sinun poikasi, ainoa poikasi, jota rakastat, Iisak’. Nämä neljä lausetta rakentavat suhdetta ja sitä kautta sitä hirvittävän vaikeaa luonnetta, mitä Abrahamia käsketään tekemään.

raamatullinen Konteksti

tämä kertomus on kiistatta Abraham-tarinoiden huipentuma 1.Mooseksen kirjassa 12-24. Nämä tarinat alkavat Jumalan Abrahamille pitämästä puheesta, joka sisältää sekä vaikean käskyn jättää maansa että hämmästyttävän lupauksen siitä, että hän saa jälkeläisiä, maata ja siunauksen itselleen ja muille (1.Moos. 12:1-3). Nämä lupaukset muodostavat langan, joka yhdistää kaikki Abrahamin tarinat toisiinsa.8 näiden lupausten täyttymisen alku on pojan Iisakin syntymä tälle vanhalle miehelle ja hänen hedelmättömälle vaimolleen (1.Moos. 21:1-7). Abrahamille on kerrottu, että lupaukset tulevat Iisakin kautta (1.Moos. 18:19-21).

nyt tarinoiden lopussa Jumala koettelee Abrahamia (1. Moos. 22:1). Raamatun koetteleminen on kallis ja vaikea prosessi, joka koituu Viime kädessä koeteltavan omaksi hyväksi.9 koetuksena on, voiko hän antaa Jumalalle takaisin sen ihmelapsen, jonka Jumala on hänelle antanut, lapsen, joka kantaa ja sisältää kaikki Jumalan lupaukset. Mooseksen kirjan 12. luvussa Jumala pyysi Abrahamia luopumaan menneisyydestään. Mooseksen kirjan 22: ssa Jumala pyytää Abrahamia luopumaan tulevaisuudestaan, myös lupauksestaan. Abrahamin suhdetta Jumalaan koetellaan poikkeuksellisessa määrin, kun hän pitää koossa tämän näennäisen ristiriidan sen välillä, mitä Brueggemann kuvailee Jumalan korkeaksi lupaukseksi ja hänen pimeäksi käskyksi.10 tätä ristiriitaa ei voida ratkaista yksinkertaisesti, vaan se on elettävä osana uskon elämää.

meille ei kerrota, mitä Abraham ajatteli tai tunsi käskystä. Tämä on normaalia Vanhan testamentin kerronnassa, jossa opimme hahmoista sen perusteella, mitä he sanovat ja tekevät. Aabrahamin teot ilmaisevat selvästi tottelevaisuutta.11 Tämän lisäksi meillä on pari lyhyttä puhetta häneltä. Jakeessa 5 Hän kertoo mukana oleville nuorille miehille, että’ …me palaamme teidän luoksenne’, mikä viittaa siihen, että hän jollakin tavalla toivoo Iisakin palaavan. Sitten Iisakin kysymykseen karitsan puuttumisesta hän vastaa yksinkertaisesti, että Jumala antaa karitsan (jae 8). Näitä puheita ei pidä lukea rienaavana vakuutuksena siitä, että kaikki järjestyy, koska se vähentäisi kokeen vaikeutta. (Yhdessä mielessä Jumala on jo varannut karitsan-Aabrahamin pojan…) pikemminkin ne ovat hänen suhteensa lopputulos.

tarinan huippukohdassa, kun Jumala käskee Abrahamia lopettamaan, hän sanoo: ’nyt tiedän, että pelkäät Jumalaa, koska et ole kieltänyt minulta poikaasi, ainoaa poikaasi.'(jae 12) Tämä on Jumalan tuomio koetuksesta, joka on esitetty jakeessa 2.12 Abraham pelkää Jumalaa. Jumalan pelkääminen Vanhassa testamentissa ei ole negatiivinen asia. Sen sijaan se on myönteistä: sen tietäminen ja tunnustaminen, että Jumala on todella Jumala; oikean toiminnan perusta.13 koska Abraham ei kieltänyt poikaansa, hän osoittaa, että hän asettaa Jumalan kaiken muun yläpuolelle, sen lupauksen, jonka Jumala on antanut, ja oman tulevaisuutensa Iisakin kautta. Hän on halukas antamaan kaiken takaisin Jumalalle, sen sijaan että tarttuisi siihen omanaan. Abraham läpäisee kokeen, kuten jakeet 15-18 osoittavat.

eräs toinen raamatullisen asiayhteyden kohta on huomion arvoinen. Uhri on Moorian vuorella. Ainoa toinen raamatullinen maininta Mooriasta on 2. aikakirjan 3: 1, jossa se sijaitsee temppelin paikalla. Vertailu on tarkoituksellista: paikka, jossa ihmiset kohtaavat Jumalan ja uhraavat hänelle osana suhdettaan, paikka, jossa Jumala huolehtii.14 tästä eteenpäin voimme panna merkille myöhemmän tarinan, jossa poika kiipeää kukkulalle, mutta tällä kertaa ei kuulu ääntä taivaasta eikä isä pysähdy. Siellä ei ole Mooria, vaan Golgata; toinen näennäisen kauhun paikka, josta tulee perimmäinen paikka, jossa Jumala huolehtii kansastaan.15

johtopäätös

miten luemme tämän kohdan hyvin? Moberlyn sanoin ’ lukijan – – täytyy olla taipuvainen ajattelemaan kertomuksen omia huolenaiheita, kuten kallista uskollisuutta Jumalaa kohtaan tai tosi palvonnan luonnetta. Mitä enemmän tekstillä yritetään ajatella, sitä vähemmän todennäköisesti jää mieleen tai kehittää ajatuksia harhoista tai lasten hyväksikäytöstä.’16 kuten kaikki vaikeat tekstit, meidän on luettava ne herkällä silmällä Raamatun muuta osaa ja uskonyhteisön teologista sitoutumista.17 tällä tavalla tällaiset vaikeat raamatunkohdat toimivat osana koko henkeytettyä Raamattua oikean uskon ja oikean toiminnan edistämisessä uskovalle (2 Tim. 3:16-17).

Takaisin