kasvit puhdistavat maaperän ja veden

vaikka huonekasveja käytetään pääasiassa ilman puhdistamiseen, kasvit käyttävät nykyään laajasti myös ulkona saastuneen maaperän ja (maa)veden puhdistamiseen. Esimerkiksi Willowtrees (Salicaceae) ja useat sinappikasvilajit (Brassica) pystyvät imemään maaperästä muun muassa sellaisia raskasmetalleja kuin kadmiumia, nikkeliä ja lyijyä. Intiansinappi (Brassica juncea L.)) ja useita Amaranttilajikkeita käytetään jopa Tšernobylissä ja sen lähiympäristössä radioaktiivisen aineen cesium 137 imemiseen maaperästä. Kasvit eivät ainoastaan pysty korjaamaan tai muuntamaan raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita, vaan ne voivat myös suodattaa maaperästä pieniä pitoisuuksia torjunta – aineita, räjähteitä ja öljyä. Amsterdamin pohjoisosassa sijaitsevalla urban playground De Ceuvel-leikkikentällä kokeillaan voimaloiden käyttöä vanhan telakan pahoin saastuneen pohjan korjaamiseksi. Kokeiltavien kasvien joukossa ovat: lehtopaju (Typha latifolia), kettupaju (Digitalis purpurea) ja mustapaju (Salix nigra).

hollantilaisessa Pohjois-Brabantin maakunnassa sijaitseva olutpanimo de Koningshoeven (makers of La Trappe) on edennyt pitkälle suunnitelmissa puhdistaa jätevetensä omalla laitospohjaisella laitoksellaan. Panimo aikoo rakentaa yhteistyössä water board De Dommelin kanssa suuren kasvihuoneen erityisesti tätä tarkoitusta varten. Kasvihuoneessa kasvavia trooppisia kasveja on tarkoitus käyttää jäteveden puhdistamiseen ja sen muuntamiseen kasteluvedeksi. Tällä tavoin panimo odottaa vähentävänsä veden käyttöä 50 prosenttia sekä osoittavansa vedenpuhdistuksen tehokkuuden fytoremediaation avulla.

kasvit puhdistavat ulkoilman

kasvit eivät ole vain tehokkaita maaperän, veden ja sisäympäristön puhdistajia – ne pystyvät myös poistamaan myrkyllisiä aineita ulkoilmasta. Italialainen arkkitehti Stefano Boeri käyttää suunnitteluissaan kasveja, joiden tavoitteena on muun muassa parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Ensimmäinen näistä ”pystymetsistä”, kuten Boeri niihin viittaa, oli korkea kerrostalo Milanossa. Siinä on 20 000 kasvia ja 800 puuta yli sadasta eri lajista, ja sitä voi verrata kahden hehtaarin kokoiseen metsämaahan, jonka ainoa ero on se, että se on rakennus, jossa on 1 500 neliömetriä lattiatilaa kaupungin keskustassa. Tämä pystymetsä imee vuosittain 40 tonnia hiilidioksidia ja 1,5 tonnia pienhiukkasia. ”Bonuksena” se myös tuottaa 90 tonnia happea vuodessa, laskee ulkolämpötilaa, toimii äänivallina ja stimuloi luonnon monimuotoisuutta. Utrechtiin on pian pystytettävä saman arkkitehdin suunnittelema samanlainen torni, jota sopivasti kutsutaan Wonderwoodsiksi.

Kuva: Wonderwood – Stefano Boeri Architetti

Stefano Boeri sai hiljattain tehtäväkseen rakentaa kokonaisen kaupungin pystymetsän muodossa Kiinaan: vuonna 2020 vihreässä kaupungissa, Liuzhoussa, asuu 30 000 ihmistä yhdessä yli miljoonan kasvin kanssa.

vihreää kaupunkia ei tietenkään voi pystyttää kerralla, kaikkialla. Olemassa olevia rakennuksia on kuitenkin mahdollista muokata lisäämällä viherkattoja ulkoilman puhdistamiseksi. Vuonna 2008 julkaistu tutkimus osoitti, että Chicagon viherkattojen kasvit pystyivät todella poistamaan osan ilmassa olevista myrkyllisistä aineista. Tutkimuksessa mukana olleet tutkijat selvittivät 19,8 hehtaarin kattoviheralueen ilmanpuhdistuskykyä. Yhden vuoden aikana kasvit olivat imeneet itseensä yhteensä 1 675 kiloa ilmansaasteita. Tutkijat laskivat myös, että yli 2 046 tonnia myrkyllisiä aineita voisi suodattua ilmasta, jos kaikki Chicagon katot peittyisivät paksuun kasvustoon.

Fytoremediatio on osoittautunut erittäin tehokkaaksi menetelmäksi palauttaa tasapaino ympäristöömme sekä sisällä että ulkona. Voimmeko odottaa, että kasvit, viherseinät, viherkatot ja kokonaiset vihreät kaupungit putkahtavat esiin kaikkialla tulevaisuudessa? Se olisi joka tapauksessa suurenmoinen tulevaisuudennäkymä meidän ja itse maapallon terveyden vuoksi!