kun ranskaa opiskelevilta kysytään, Mikä on heille kaikkein vaikeinta, monet heistä puhuvat kielen ääntämisestä tai puhumisesta. Suurin osa kuitenkin pitää kielioppia – ja erityisesti konjugaatiota-edelleen haastavimpana asiana. Mutta mikä tekee verbien taivuttamisesta niin hankalaa? Onko olemassa muistitekniikoita ja työkaluja, joiden avulla voit oppia eri aikamuotoja? Mitä eroja on ranskan ja muiden eurooppalaisten kielten välillä tällä alalla?

vankka perusta on välttämätön

ensinnäkin olet oppinut, että Ranskan verbit jakautuvat kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä käsittää verbit, jotka päättyvät-er, lukuun ottamatta Alleria . Toinen ryhmä käsittää verbit, jotka päättyvät-ir: ään aiemman partisiippi-issantin kanssa (choisir , finir , fleurir jne.). Lopuksi kolmanteen ryhmään kuuluvat kaikki muut verbit (esimerkiksi aller, prendre , dormir , entendre ja niin edelleen). Tämä on kohta, jossa sinun pitäisi automaattisesti tavoittaa opas Ranskan verbin taivutus, koska se on mahdotonta saada kaikkia muotoja nämä verbit voivat ottaa käden ulottuvilla. Syntyperäisetkin puhujat voivat joutua pulaan, ja heidän täytyy tarkistaa kielioppiviittaus hälventääkseen epäilykset hankalan verbin oikeinkirjoituksesta. Useimmiten konjugaatiot opitaan lukemalla ja opettelemalla läksy. Seuraavassa vaiheessa harjoitellaan ja systematisoidaan opittuja asioita, jolloin voidaan arvioida omia taitoja. Se jättää suurimman haasteen: käyttää näitä verbejä puhuessaan ranskaa.

subjunktiivin näkökulman ilmaiseminen, tarinan kertominen, jossa vuorottelee täydellisen ja epätäydellisen välillä, tai tulevaisuuden suunnitelmista puhuminen ovat kaikki tapoja osoittaa, että hallitset hyvin nämä verbin aikamuodot. Monet vaikeudet odottavat, ja jotkin verbimuodot uhmaavat kaikkea loogista selitystä! Vertaa il défend (verbistä défendre), jossa on viimeinen d, ja il peint (verbistä peindre), jossa on viimeinen t.

Muistitekniikat ja oppimisen apuvälineet

voi muistaa, että verbillä Maur on vain yksi r, koska ”kuolemme vain kerran”, mutta se on vain infinitiivin kohdalla, se ei auta konjugoituneiden muotojen kanssa! Mitä tulee aikaisempiin partisiippeihin, paras tapa selvittää oikea lopullinen kirjain on kysyä itseltäsi, mikä olisi vastaavan adjektiivin feminiininen muoto. Kirjoitamme j ’ai réduit, koska vastaava adjektiivi on réduite, mutta se on j’ ai pris, koska adjektiivin feminiinimuoto on prise ja niin edelleen. Verbien oikeinkirjoitukseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä: esimerkiksi verbillä être on 32 erilaista kirjoitettua muotoa! Toisaalta on olemassa verbejä kuten courir, jotka äännetään samalla riippumatta kyseessä olevasta persoonapronominista (je cours , il court , ils courent jne.).

”Si j’ aurais su, j ’ aurais pas venu !”Jokainen Ranskassa tuntee tämän repliikin elokuvasta La Guerre des boutons , joka on saanut innoituksensa Louis Pergaud’ n kirjasta – nuori Petit Gibus toistaa sen aina kohdatessaan ongelman. Ohjelmaton lause, joka voidaan kääntää joksikin ”jos olisin tiennyt, niin en olisi tullut”, kuvaa yleistä virhettä ja sitä, miksi ranskalaisille koululaisille opetetaan peruskoulussa, että ”les Si n’ aiment pas les rais”. Tämä auttaa heitä muistamaan, että si: tä ei tule koskaan välittömästi seurata verbi konditionaalisessa aikamuodossa (eli päättyen rais/rait/etc.). Petit Gibusin repliikin oikea muoto olisi siis ”Si j’ avais su, je ne serais jamais venu”.

Devenir, revenir, monter, rester, sortir, venir, aller, naître, descendre, entrer, rentrer, tomber, retourner, arriver, Maur, partir. Tunnistatko tämän listan Ranskan verbeistä? Ne ovat niitä 16 verbiä,jotka konjugoituvat aputoiminimen être eikä avoir. Auttaaksesi sinua muistamaan ne kaikki, käytä muistisanoja Dr ja rouva Vandertramp, jotka on muodostettu ottamalla jokaisen verbin ensimmäinen kirjain edellä esitetyssä järjestyksessä (Devenir, Revenir,Monter, Rester jne.).

eri verbin aikamuodot kannattaa opetella vähitellen. Niihin puututaan yleensä seuraavassa järjestyksessä: nykyhetki, lähitulevaisuus, lähimenneisyys, täydellinen, tulevaisuus, epätäydellinen, ehdollinen (nykyhetki ja menneisyys). Sitten tulee pluperfekti, subjunktiivi tai menneen Historiallinen. Ohjeellisessa mielialassa on neljä yksinkertaista aikamuotoa ja neljä yhdistelmämuotoa. Mutta mikä on tunnelma, ja miten voit muistaa, miksi kaikkia eri kutsutaan? Mieliala on tapa ajatella verbin kuvaamaa toimintaa. Teko, tosiasia tai tila voi olla todellinen, todennäköinen tai kuvitteellinen. Subjunktiivinen mieliala voi siis viitata toiveeseen, haluun, tuomioon, tunteeseen… Jotta muistaisit tunnelmat, muista, että kolme ensimmäistä alkavat samalla tavalla (infinitiivi, indikatiivi, imperatiivi). Neljä muuta ovat konditionaali, partisiippi, subjunktiivi ja gerund.

mitä työkaluja voit käyttää Ranskan verbien taivutusten muistamiseen? Perinteisillä verbipöydillä on aina kannattajansa. Niille, jotka pitävät piirtämisestä ja kirjoittamisesta, mielikartat ovat hyvä vaihtoehto – ne ovat sinulle eloisia, värikkäitä ja persoonallisia. Puut tai tähdet ovat täydellinen tapa havainnollistaa eri verbien päätteitä tai kartoittaa eri aikamuotojen käyttötapoja. Jos haluat flash-kortteja, mennä sitä – ne ovat toinen tehokas tarkistustekniikka. Mitä verbejä sinun pitäisi tietää, opettajat Centre International d ’ Antibes antaa sinulle kielioppi opas, mutta voit myös etsiä listan 100 yleisintä verbejä. Helpoin tapa oppia epäsäännöllisiä Ranskan verbejä (aller, devoir , s ’ asseoir , essayer , paraître , venir , Fairey jne.) on mennä omaan tahtiin.

verbit Ranskassa ja muissa kielissä

Englannin preesens continuous-aikamuoto on rakenteeltaan erilainen: apuverbiin être perustuvaa vastaavaa konstruktiota ei ole olemassa Ranskan preesensin partisiipin kanssa. Englannin preteriitti taas voi vastata ranskan kielen menneitä historiallisia, epätäydellisiä tai täydellisiä aikamuotoja. Mutta juuri tulevaisuudesta puhuttaessa rakenteet eroavat eniten. Englanniksi voi sanoa: ”When I am rich, I ’ll buy a big house”, mutta ranskaksi pitää käyttää future-aikamuotoa.

Italialainen käyttää subjunktiivista mielialaa useammin kuin ranskalainen. Epätäydellinen subjunktiivi (joka on hyvin harvoin nähty tai kuultu Ranskassa!) käytetään usein epätäydellisen indikatiivin sijasta hypoteettisissa lauseissa. Espanjankieliset käyttävät myös joitakin aikamuotoja eri tavalla. Mennyttä historiallista, joka rajoittuu lähinnä kirjalliseen käyttöön Molièren kielellä, käytetään Cervantesin osavaltiossa tekoihin, jotka tapahtuivat tiettynä hetkenä ja jotka on saatu päätökseen siihen mennessä, kun niistä puhutaan. Koska on olemassa epäsäännöllisiä verbejä, Ranskan perfekti (compound past) on lähimpänä tällaista yksinkertaista imperfektiä.

Opi ranskaa Etelä-Ranskassa