abstraktin sijaan tässä on lyhyt ote sisällöstä:

miksi Jumalan Pojasta tuli ihminen? Ei ehkä ole täysin uskaliasta ottaa esiin-jälleen kerran-yksi teologian kuuluisimmista kysymyksistä: jos Aadam ei olisi tehnyt syntiä, olisiko Jumalan Pojasta tullut ihminen?.1 Tässä artikkelissa haluan vain tarkastella lähemmin ”Thompist” näkymä valossa viime (eikä niin viime) kritiikkiä . Jätämme siis huomiotta sellaiset kysymykset kuin: Onko sillä mitään merkitystä? tai ketä kiinnostaa?.2 en myöskään puhu Aadamin olemassaolosta! Minun tietääkseni ensimmäinen kirjoittaja, joka kysyi itseltään tämän kysymyksen, oli Irenaeus.3 Adv. Haer. 5,14 on omistettu sen todistamiseen, että jos lihamme ei olisi tarvinnut pelastusta, Kristus ei olisi omaksunut sitä. Hän taistelee harhaoppisia vastaan, jotka kielsivät Kristuksen ruumiin todellisuuden. Irenaeus vastaa, että jos Kristus ei ole omaksunut :lihaa ja verta, hän ei olisi voinut lunastaa meitä (SG 71160-1163) . Mutta hän myös toteaa nimenomaisesti: Jos ei olisi lihaa pelastettavana, niin Jumalan Sana ei olisi koskaan tullut lihaksi. (1161) 1 viimeaikaista kirjallisuutta aiheesta: R. Garrigou-Lagrange, ”De motivo incarnationis”, Acta Acad. Pont. Room. S. Thornae 10 (1944), 7-45; J. F. Bonnefoy, ”la question hypothetique”, Rev. Esp. – Kyllä. 14 (1954), 827-868; P. de Letter, ”If Adam had not Sinn,” ITQ 28 (1961), 115-125; G. Martelet, ”Sur le motif de l’ incamation,” in Problemes actuels de christologie, toim. Bouesse-Latour (Pariisi: Descleee de Brouwer, 1965), 85-80; G. Tessarolo, la necessitd Dell ’ incarnazione Presso Vasquez, Theology Dissertation at the Gregorianum, (Rooma 1942). D. J. Unger,” Jumalan rakkaus niniveläisen Iisakin mukaan tärkein syy inkarnaatioon”, Franc. Nasta. 9 (1949), 148-155; ”Robert Grosseteste on the reasons for the incarnation”, ibid., 16 (1956), 1-86; E. Doyle, ”John Duns Scotus and the Place of Christ”, papisto Review 57 (1972), 667-675. 2 mukaan E. Mascall, the Importance of Being Human, (Lontoo: Oxford University Press, 1959), 92-98: ”kiista on suurelta osin akateeminen.”*Monet Historiatiedot on antanut Martelet, op. cit., 46-60. 288 MIKSI JUMALAN POJASTA TULI IHMINEN? 289 Irenaeus kirjoitti noin vuonna 180. Kuusikymmentä tai seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin Origenes esitti itselleen saman kysymyksen.4″ niin kauan kuin syntiä on”, hän sanoo, ” uhria pitää uhrattaman. Mutta otaksukaamme, ettei syntiä olisi ollut: jos syntiä ei olisi koskaan ollut, ei Jumalan Pojasta olisi tarvinnut tehdä karitsaa (uhrikaritesta), eikä häntä olisi tarvinnut teurastaa lihassa; hän olisi pysynyt sellaisena kuin hän oli alussa, sanana Jumalana.”Athanasios 5 ja Johannes Khrysostomos 6 seurasivat Origenestä idässä. Lännessä Augustinus opetti samaa oppia. Saarnassa 174 7 Hän sanoo kategorisesti: jos ihminen ei olisi menehtynyt, Ei Ihmisen Poika olisi tullut. Kiilteessä on kuuluisa lause ” Tolle morbos, toile vulnera, et nulla est medicinae causa.”8 löydämme saman opin Kyrillos Aleksandrialaisesta, 9 Leo suuresta, 10 Gregorius/1 ja muista. Keskiajalla alettiin kuitenkin herättää vastalauseita. Isät, erityisesti kreikkalaiset, olivat usein esittäneet inkarnaation motiiviksi ihmisen jumalallistumisen tai omaksumisen, ilmeisesti melkein, lukuun ottamatta synnin tosiasiaa. Ensimmäinen, joka kuitenkin vastasi kysymykseemme yksiselitteisesti myöntävästi, oli Honorius Autunilainen (kuoli vuoden 1130 jälkeen), joka sanoi, että ensimmäisen ihmisen synti ei ollut syynä inkarnaatioon vaan kuolemaan ja kadotukseen. Inkarnaatio syntyi, koska Jumala oli ennalta määrännyt ihmisen jumalaksi.12 samanlaista teoriaa esittivät Rupert Deutz/3 Aleksanteri Halesilainen 14 ja Albert Suuri.15 Aleksanteri Halesilainen, Num. hom. ~4, 1, PG 1~, 756 (Enchir. Patr. Rouet 49~). 5 Adv. Arianos Tai. ~. 56 (R ~65). 6 Hepr. hom. 5, 1, (R 1~18). 1 R 1517. 8 S. Thomas, Summa Theol., III, q. 1, a. 3, sed contra. Vrt. Augustinus, Enchiridion…