”Whefore ar thou” on yksi Shakespearen kuuluisimmista repliikeistä, jonka Juliet lausuu Romeo ja Julia-näytelmässään. Tavattuaan Romeon juhlissa, jotka hänen isänsä on järjestänyt juhliakseen kihlautumistaan Pariisiin, Juliet menee huoneeseensa. Hän astuu ulos hänen parveke ja, ei voi saada komea nuori Romeo Montague pois hänen mielestään hän huokaa, ja puhuu hänen mielensä ääneen.
hän sanoo:
” Oi Romeo, Romeo, miksi taide vaikka Romeo?
kiellä isäsi ja kiellä nimesi
tai jos et tahdo, ole vaan vannonut rakkauteni
ja en ole enää Capulet.”
ensimmäisenä tullessaan siihen suurin osa koululaisista luulisi hänen ihmettelevän, missä Romeo on. Heidän opettajiensa on usein laitettava heidät suoraan tähän, koska ’whefore’on yksi niistä varhaisista moderneista englannin sanoista, jotka ovat kadonneet meiltä, mutta tässä tapauksessa se näyttää hyvin paljon käyttämältämme sanalta -’ where. Siitä sekaannus.
vaikka Shakespearen kieltä ei ole vaikea ymmärtää, koska se muistuttaa niin paljon nykyistä englantia, jotkut sanat ovat kadonneet tai kehittyneet tarkoittamaan jotain aivan muuta. Jos esimerkiksi Juliet tai hoitaja olisi viitannut Romeoon rohkeana nuorena miehenä, he olisivat tarkoittaneet, että hän oli komea tai hyvännäköinen. Jos he olisivat puhuneet hänestä lurjuksena, niin he olisivat sanoneet, että hän on pieni poika tai palvelija. Shakespearessa on monia tällaisia sanoja, mutta ne eivät riitä vaikeuttamaan hänen tekstiensä ymmärtämistä. Merkitys on yleensä hyvin selvä asiayhteydestä luettuna.
”whefore” on kuitenkin hieman vaikeampi, koska se voi olla hämmentävä. Renessanssienglannissa ’whefore’tarkoitti’ miksi.”Joten Juliet sanoo” Miksi olet Romeo?”
tämä ilmentää Julietin pelkoa siitä, että tämä vasta herännyt rakkaus päättyy epäonnistumiseen. Veronassa on meneillään muinainen vihanpito Capuletien ja Montagueiden välillä. Hän on Capulet ja Romeo on Montague. Heidän välilleen ei voi syntyä mitään liittoa, koska näiden kahden perheen välinen vihamielisyys on vakiintunut ja tilanne on järkähtämätön.
hänen epäonnistumisen pelkonsa on aiheellinen, koska he jatkavat rakkaussuhteitaan ja menevät oikeasti naimisiin. Ja aivan kuten hän pelkää, se johtaa epäonnistumiseen.
tuossa puheessa Juliet toivoo, ettei Romeo olisi Romeo Montague, vaan että hänellä olisi eri nimi. Hänen nimellään ei olisi väliä, kunhan se ei olisi Montaguen pojan nimi. Jos poika, johon hän on juuri rakastunut, olisi mistä tahansa muusta perheestä, se olisi hyvä. Vihanpidon jälkipyykki makaa raskaasti hänen päällään, kuten koko näytelmän ajan. Jos hän muuttaisi nimensä, tai jos hän muuttaisi nimensä, he olisivat yhä samoja ihmisiä. ”Mitä nimessä on?”hän sanoo. ”Ruusu millä tahansa muulla nimellä tuoksuisi yhtä makealta.”Se ei ole Romeo nimi, joka saa hänet rakastamaan häntä, se on poika hän on rakastunut, riippumatta hänen nimensä. Harmi, että hän on Montague. Ja niin hän huokaa ”miksi olet Romeo”